...niin TAKUULLA yllätyt


 

Meitä lähti taas eilen autolastillinen metsäihmisiä etsimään uutta laavua. Sen piti olla ihan helposti saavutettavissa, ja niinhän se olikin. Osasimme hyvin perille, mutta paikka olikin pienoinen pettymys... Maasto oli ihan pelkkään jänkää, josta olis kyllä karpaloita voinut poimia, ja laavu näytti ihan hyvältä, mutta kaikkinensa niin lähellä yleistä tietä ettei metsän rauhaa olisi tavoittanut.

No, yllytyshulluja ei tarvi montaa kertaa innostaa kun kaikki olivat jo valmiita lähtemään etsimään laavua mikä ei näkynyt kartallamme... tai oikeammin, näkyihän se siinä, mutta mistä sinne käännytään, ja mihin ajetaan, ei nähnyt Yrityksen ja erehdyksen kautta me loppujen lopuksi kyseisellekin laavulle löydettiin, suojelusenkelin avulla. Metsä oli ihana, antelias ja rauhallinen.Kiitos kaikille läheisilleni jotka mukana olitte.

"Kun taivas laulaa, meidän sieluissamme soi...!"